2. maaliskuuta 2012

Hugo - elokuva myös aikuisille

Orvoksi jäänyt poika elää juopon setänsä hoteissa yhdellä Pariisin suurista rautatieasemista piilossa ihmispaljouden keskellä 1930-luvulla. Isänsä opettamana Hugo pitää huolta paikan kelloista. Hänellä on salaisuus, isän jättämä metallinen ihmishahmo eli automaton. Miten sen saisi toimimaan? Juoni on siis perinteinen quest, nuori etsimässä vastausta salaisuuteen ja siinä sivussa löytämässä itsensä.

Hugo sai juuri äsken useita Oscareita. Ohjaaja on Martin Scorsese Filmi perustuu Brian Selznickin sarjakuvakirjaan The Invention of Hugo Cabret. Elokuvan ikäraja on 7 ja aikuisen on oltava mukana. Useissa kohtauksissa meno on varsin jännittävää, jopa pelottavaa kuten suuren hurtan ajaessa takaa poikaa. Tarina päättyy sentään onnellisesti.

Rautatieasema on mukana lyhyesti Harry Potter-filmeissäkin, mutta tässä se toimii omana maailmanaan ihmisineen ja koneistoineen. On matkustavaisten liikkuvaa massaa ja yksittäisiä hahmoja. Eniten nousevat esille juonelle tärkeät äkäinen rihkamakojun pitäjä (Ben Kingsley) ja koiransa kanssa kulkeva, sodassa invalidisoitunut asematarkastaja (Sacha Baron Cohen). Hahmo muistuttaa animoitua nukkea nykivine ilmeineen ja jalkavammoineen.

Näyttelijöissä oli niin paljon vanhoja taitajia, että nuoret Hugo (Asa Butterfield) ja Isabelle (Chloe Grace Moretz) tuntuivat toisinaan hieman värittömiltä. Tuli mieleen, että Hugo olisi päässyt eteenpäin salaisuuden selvittämisessä kertomalla enemmän. Mutta tulihan näinkin lisää vangitsevaa katsottavaa.

Visuaalinen toteutus on uskomattoman upea. Ensi kerran näin filmin, jossa 3D muodosti olennaisen osan valkokankaan tapahtumista eikä ollut pelkkää erikoisefektikuorrutusta. Hugo oli myös kunnianosoitus elokuvan historialle. Tarina vei pojan lopuksi elokuvan alkuaikoihin, kun metallihahmon salaisuus selvisi. Äkeä rihkamakojun pitäjä oli Georges Melies, ranskalainen mykkäfilmin uranuurtaja. Hänen elokuvakatkelmiensa katselu oli aivan riemukasta.

Hugo on elokuva myös/erityisesti aikuisille ja aivan harvinaista herkkua filmifriikkien geeniä itsessään kantaville.

Ei kommentteja: