29. huhtikuuta 2012
Tuhannen ja yhden yön tarinoita
25. huhtikuuta 2012
Marco Polo ja maalaismuseo
17. huhtikuuta 2012
Iron Sky - Koppalakkiväki kuun pimeältä puolelta
Onko seniorin sopivaa seurata tällaista elokuvaa niin intensiivisesti? Tunnustan: tämä sai alkunsa nähdessäni ensimmäisen Star Wars-elokuvan. Muistan yhä filmin alussa uppoutumisen Tatooinen karuun maisemaan outoine hahmoineen. Se oli lihaksi tai silloisessa tekniikassa selluloidiksi tullut vieras maailma. Seuranneita avaruustaisteluja seurasin henkeä pidättäen. Tällä taustalla ei ole ihme, että Iron Sky osui ja upposi tähän katsojaan.
Taas kerran vallataan maailmaa. Natsit pääsivät pakoon kuun pimeälle puolelle ja kehittivät siellä uutta hyökkäystekniikkaa.Yhdistelmänä natsit, USA:n presidentinvaalitaistelu ja avaruushärveleiden yhteenotto on uskalias. Iron Sky selviää tästä aika hyvin komedian avulla. Hahmot vedetään överiksi eikä pyritä mihinkään syväluotaukseen. Pää- ja varaführerit, arjalainen naisnatsi, hullu tiedemies, Sarah Palinia muistuttava presidentti, letkeä musta astronautti – henkilövalikoimassa riittää osuvia hahmoja. Juoni menee eteenpäin kuin päihtynyt suihkumoottorimönkijä hyperavaruudessa.
Visuaalisesti elokuva on upea, erityisesti alkujakso. Asemetallin harmaan eri sävyt, kummallisten koneiden yksityiskohdat, kuunatsien vanhanaikainen tekniikka ilmalaivoja myöten toteutetaan huolella. Kuussa sijaitseva päämaja on ylhäältä katsoen hakaristin muotoinen. Ja avaruustaistelut ovat kerta kaikkiaan huimaavia.
Puhe ei ole pelkkää englantia, bonus tulee kaksikielisyydestä. Natsit puhuvat tietysti saksaa, titteleissä ja termeissä löytyy paljon kielellistä oivallusta. Siitä voi nauttia, kun aikanaan tuli luettua pitkä saksa.Filmi vilisee viittauksia: the eagle has landed; Houston , we have big problems; Chaplinin Diktaattori; Tähtien sodan tunnusmarssia muistuttava sävel loppupuolen avaruustaistelun taustamusiikkina…
12. huhtikuuta 2012
Omaa sukua rautatieläinen
8. huhtikuuta 2012
Pääsiäinen ennen ja nyt
Joulu puolestaan toimii nykyaikanakin. Tarinaan kuuluu vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta loppu on onnellinen. Mariasta ei tule aviotonta äitiä, Jeesus syntyy ongelmitta, ja perhe pääsee Egyptiin turvaan Herodekselta. Lahjojakin tulee. Elokuva-ainesta, ei mikään reliikki.
Tässä näkyy olosuhteiden muutos selvästi. Ennen pääsiäisen sanoma lienee ollut merkityksellinen ja suorastaan lohdullinen lapsellekin. Riski omasta tai läheisen kuolemasta, loukkaantumisesta tai hädänalaiseksi joutumisesta on arkipäivää kaikille, jopa kaikkein rikkaimmille. Siinä ympäristössä pääsiäinen on ollut kristinuskon täyttymys ja tuonut toivoa toivottomille.
Voi olla, että jossain vaiheessa pääsiäisestä tulee taas helpommin ymmärrettävä. Kuten muun muassa Argentiinan ja Kreikan esimerkit näyttävät, on mahdollista, että hyvinvoivasta maasta tulee kärsivä maa. Kärsimyksen keskellä toivon ja ilon merkitys korostuu.
2. huhtikuuta 2012
Naisasiaa: Tähtitaivas talon yllä
Saara Cantellin uusi filmi Tähtitaivas talon yllä kertoo isoäidin (Irina Björklund), tyttären (Meri Nenonen) ja tyttärentyttären (Elin Petersdottir) tarinan. Tapahtumapaikka on vanha talo jossakin Itä-Suomessa kyläläisten murteesta päätellen. Jokainen naisista tuntee olonsa hieman vieraaksi tässä paikallisyhteisössä.
Katsojalta vaaditaan alussa keskittymistä, kun tarinan aikajaksot punoutuvat toisiinsa. Jatkosodan kesä, hippien 1970-luku ja nykyhetki pysyvät kuitenkin hyvin ohjaajan otteessa. Kerran kaksi hahmoa näkyvät samassa hetkessä, toisen kerran kaikki kolme. Tämä antaa lisää syvyyttä kerronnalle.Epookin teko on vaikeaa, sota-aikaan sijoittuvat osuus tuntuu hieman kankealta. 1970-luvun tapahtumat kuvataan elävästi, muistan itse sen ajan. Nykyhetkeen panostetaan eniten, siinä solmitaan juonen kuviota kokoon. Varsin hyvä ratkaisu on tässä roolittaa naishahmo näyttelijällä, jonka puheesta kuuluu asuminen muualla kuin Suomessa.
Tämä on naisten elokuva naisista. Kolmessa sukupolvessa miehillä on ollut sivurooli, kahden ensimmäisen naisen kohdalla lähinnä siittäjinä. Tyttärentytär on jo päässyt tästä eteenpäin, hänen puolisonsa on ollut nainen.
Ei ollutkaan ihme, että paikallisen teatterin katsojista enemmistö oli eri-ikäisiä naisia. Enkä epäile, etteivätkö ne katsomossa istuneet kolme miestä olleet tulleet sinne vaimojensa tuomina.