...paitsi että se on paljon parempi. Tarkoitan FST:llä näytettävää uutta draamasarjaa, jonka ensimmäinenkin jakso on vielä Yle Areenalla 23.11. asti. Se on historiallinen dekkari, jonka päähenkilö on poliisiksi värvätty välskäri Dåådh.
Se on visuaalisesti upea, mutta ihastuin myös ajankuvaukseen. Parhaimmillaan dekkari on mahtava väline yhteiskuntakuvaukseen, mutta usein tämä vaatii riittävää ajallista tai muuta etäisyyttä. Esimerkkejä tästä ovat Ylen viime vuonna näyttämä, Mussolinin aikaan sijoittuva Komisario De Luca sekä Yhdysvalloissa asuvan kiinalaisen Qiu Xiaolongin Kiinaan sijoittuvat dekkarit. Kuten myös Terry Pratchettin Vimesiä käsittelevät Kiekkomaailma-kirjat. Riittävä etäisyys tuo perspektiiviä ja mahdollistaa yhteiskunnan epäkohtien vapaamman käsittelyn.
Anno 1790:n kuvaama Ruotsi on erilaisuudessaan kiinnostava. Nykyisestä Ruotsista tulee mieleen turvallinen tylsyys, hyvinvointivaltio ja tasa-arvoisuuden maksimointi. Vuonna 1790 nykyinen kuningassuku ei ollut vielä vallassa, ja aatelisten asema oli vahva. Pinnan alla kyti jännitteitä, ja Kustaa III murhattiin 1792. Kaikesta tästä on vain reilu 200 vuotta, joten sarjaa katselee kuin jotain sci-fi-sarjaa: näinkö paljon Ruotsi on muuttunut?
PS. Välskäri päähenkilönä mahdollistaa perusteellisemman poliisitutkinnan ja monimutkaisemmat juonikuviot, mutta ei huolta, tässä ei ole CSI:n kaltaista keinotekoista kikkailua hienolla tekniikalla.
2 kommenttia:
Ansaitsee nuo kehut täysin. Pitääkin katsoa mikä sota oli silloin meneillään.
Todella hieno sarja ja mahtavia kuvia Tukholmasta!
Lähetä kommentti